Kolme ensimmäistä työpäivää Belfastissa, nyt suunta pohjoiseen

Huh huh, melkoista rallia on ollut töissä tähän asti. Kuten odottaa sopi, työpäivät ovat olleet hirmuisen pitkiä ja kohtalaisen rankkoja; olen painanut keskimäärin lähes 12 tuntista päivää. Näin ollen en ole kerennyt tehdä juuri mitään muuta kuin töitä viime päivinä.

Toimenkuvaani on tähän asti kuulunut aamupalan tekoa ja tarjoilemista, paljon siivousta ja petivaatteiden vaihtoa sekä aimo annos vastaanotossa oloa. Ensi alkuun vastaanotossa olo vaikutti kaikkein haasteellisimmalta ja eniten stressaavalta, sillä siihen liittyy melko paljon erilaisia asioita, jotka täytyy muistaa. Lisäksi tehtävä on luonnollisesti vastuullisempi kuin vaikkapa vessanpönttöjen kuuraaminen (sitäkin on tullut tehtyä), joten kovin isoja virheitä ei parane tehdä. Toisaalta kuitenkin vastaanotossa istuessa ei tarvi liiemmin liikutella muuta kuin leukojaan, kun taas vastaavasti muissa hommissa täytyy olla koko ajan jalkeilla ja ravaamassa portaissa.

Tähän mennessä olen uskoakseni selviytynyt kaikesta ihan kohtalaisesti, vaikkakin hitaammin kuin kokeneemmat työntekijät. En myöskään ole tehnyt mitään katastrofaalisia virheitä, joten ehkä tämä ura tästä vielä urkenee...

Finn McCool's hostelli

Kolmen rankan päivän jälkeen sain myös yllättäviä positiivisia uutisia, sillä minut passitettiin jo keskiviikkona saman omistajan pohjoisrannikolla sijaitsevaan toiseen hostelliin. Hostellin nimi on Finn McCool's ja se sijaitsee aivan Pohjois-Irlannin pohjoisrannikolla, pienessä Bushwellsin kyläpahasessa. Merkittävän tästä paikasta tekee se, että hostellista on vain parin minuutin kävelymatka Giant's Causewayhin, joka on kohtalaisen päheä paikka (kuvia tulossa piakoin). Pakko mainita myös, että hostellin takapihan kuistilta aukeavat maisemat eivät ole ollenkaan hullummat:

Siellä se meri pauhaa

Causeway sijaitsee maaseudulla, joten meno ja meininki täällä on huomattavasti hiljaisempaa ja rauhallisempaa kuin Belfastissa; minua tämä muutos ei liiemmin vaivaa, sillä koin kyllä olevani jo levon tarpeessa. Finn McCool's on yhtälailla pienempi, rauhallisempi ja kiireettömämpi kuin Belfastin sisarensa. Oikeistaan voi sanoa, että Belfastin jälkeen työskentely täällä tuntuu suorastaan lomalta. Suunnitelmien mukaan minun olisi tarkoitus viettää täällä viikko, jonka jälkeen palaan takaisin Belfastin hulinoihin. Luulisin, että viikko täällä menee aika pitkälti maisemia ihmetellessä ja yleisesti ottaen rentoutuessa.

Kirjoitan Causewayn hostellista seka itse Giant's Causewaysta omat päivityksensä myöhemmin, ja pyrin liittämään niihin myös muutamia kuvia. Näkemisiin siihen asti.