Viimeinen päivä Belfastissa

Viimeinen päiväni Belfastissa sujui kaiken kaikkiaan varsin rauhallisissa merkeissä. Mikä tärkeintä, sain pitkästä aikaa nukuttua hyvin, joten en ollut koko päivää aivokuoliossa. Suunnittelin alunperin käyväni eläintarhassa katsomassa pingviinejä, mutta hylkäsin sen suunnitelman, sillä heräsin vasta yhdentoista jälkeen, enkä kehdannut enää siinä vaiheessa alkaa selvittämään millä bussilla pääsisin perille. Kävin sen sijaan katsastamassa lähellä olevan Ulster Museumin, jossa sain helposti kulumaan noin kaksi ja puoli tuntia.

Irlantilainen dinosaurus?

Myöhemmin iltapäivällä lähdin käymään kaupoilla viimeisen kerran, pääasiassa etsiäkseni viimeisiä tuliaisia Irlannista. Tämä taisi olla kaiken kaikkiaan kolmas kerta, kun kävin kaupungilla varta vasten tämän asian tiimoilta, ja jouduin hyväksymään vihdoinkin sen tosiasian, että olen äärettömän huono ostamaan tuliaisia. Sen sijaan tunnun olevan varsin pätevä ostamaan itselleni vaatteita näillä tuliaiskierroksilla, sillä olen tainnut löytää jokaisella kolmella kerralla itselleni jotain. Tällä kertaa mukaan tarttuivat farkut ja villapaita. Noh, minkäs teet, kun olivat vielä niin hyvässä tarjouksessakin... Löysinpähän sentäs myös yhden tuliaisen kotiin vietäväksi.

Illalla kävimme vihdoinkin porukalla katsastamassa paikallisen kuuluisuuden, Crown Liquor Saloonin, jota meidän täytyi suositella kaikille hostellin vieraille; itse en ainakaan saanut huonoa omatuntoa paikan suosittelemisesta, sillä olihan se äärettömän hieno pubi. Yllättävää kyllä, se ei myöskään ollut edes keskivertoa kalliimpi, joten suosittelen ilman muuta käymään huurteisella, jos satutte Belfastiin.

Kuvan rajauksen ansiosta pubi näyttää tyhjältä – todellisuudessa paikka oli tupaten täynnä

Kuvassa olevilta on kysytty lupa sen julkaisemiseen, joten Karhuryhmä pysyköön loitolla!

Yllä olevassa kuvassa näkyy myös suurin osa hostellin mahtavista vapaaehtoistyöntekijöistä. Nimet vasemmalta oikealle: Anaïs, Clarisse, Belén, José ja Max. Kuvasta puuttuvat Shona ja Alice, jotka todennäköisesti olivat kuvaa otettaessa vielä hostellilla pelaamassa Huojuvan tornin juomapeliversiota (damn you dinosaur arms, damn you to Hell!). Crownista ilta jatkui vielä toiseen pubiin, jonne myös Shona, Alice sekä ryhmä vieraita olivat päätyneet. Loppujen lopuksi en kerennyt nukkumaan yöllä kuin noin viisi tuntia, joten matka Walesiin taittui melkoisessa univajessa. Tekisin kaikesta huolimatta saman uudestaan. Kiitokset vielä yllä mainituille ihmisille!